Alexandra Zakharova Kirjatoukan havaintoja yhteiskunnasta

Galileo tyrmässä ja kilpailukyky

Luen tällä hetkellä vähän aikaa sitten suomennettua kirjaa Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta. Kirjalla on 25 uskontotaustaltaan erilaista kirjoittajaa ja se koostuu erillisistä artikkeleista.

Taistelu uskonnon ja tieteen välissä näkyy nykypäivinäkin kukistaen etenkin Yhdysvalloissa fundamentalistien ja tieteilijöiden välisenä väittelynä. Internetiin on perustettu sivusto, johon on kerätty argumentteja evoluutioteoriaa vastaan, ja viime vuosina huomiota on herättänyt salaliittoteoria, jonka seuraajat uskovat maapallon olevan litteä. Suurin osa suoritetuista tutkimuksista osoittaa negatiivisen korrelaation uskonnollisuuden ja älyn välissä. Tästä huolimatta yliopistoista löytyy niin ateisteja, agnostikoita kuten myös uskonnollisia opiskelijoita.

Galileo tyrmässä käsittelee tietyt myytit uskonnon ja tieteen välisestä taistelusta osoittaen, että tietyissä kohdissa historiaa tällaista taistelua ei ollut, vaikka näin kuvitellaan.

Kirjaa lukiessani rupesin miettimään seikkoja, jotka ovat hidastaneet edistystä todellisuudessa. Kopernikuksen ja Galileon näkemyksiä pyörivästä maapallosta 1500–1600-luvulla ei estänyt leviämästä kirkko ylipäätänsä, sillä papiston keskuudessa niille löytyi niin tukijoita kuin vastustajiakin. Uskonnon tavoitteena ei ollut tukahduttaa tieteiden kehitystä, vaan kirkkoisät olivat usein itsekin omistautuneita tiedefilosofeja. Täällä ratkaiseva tekijä oli yksittäisten kirkkoisien vaikutusvalta suosia tai kieltää ideoita papiston keskuudessa, toisin sanoen autokratia. Galileo oli harras katolinen, ja kirkon autokraattisessa organisaatiossa hänellä ei ollut vapautta ilmaista mielipidettään vapaasti. Muun muassa paavi Urbanus VIII oli sitä mieltä, että heliosentrinen maailmankuva oli ristiriidassa Raamatun kanssa, ja vallassa olevien näkemystä ei sopinut kyseenalaistaa. Kirjassa tapaus käsitellään puolueettomasti, mutta se on ilman muuta ikävä esimerkki yhdenmukaisuuden voitosta järkeä vastaan. Tässä esimerkissä kuitenkin edistyksen esteenä toimi autokratia, ei uskonto. Vastakohtaiseksi esimerkiksi löytyy samassa kirjassa kuvattu islamilainen kulttuuri 700–1400-luvulla, joka verrataan ajatusten vapaisiin markkinoihin. Islamista puuttuikin instituutio, joka paavin tavoin valvoisi koko uskontoa.

Toinen mielenkiintoinen myytti uskonnon ja tieteen välisestä sodasta on anestesian vastustus silloin kun sitä alettiin käyttää synnytyskipujen lievittämiseksi. Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta löytyy kohta, jonka mukaan Jumala on tuominnut naisen synnytyskipuihin rangaistuksena perisynnistä. Vuonna 1846 synnytyslääkäri James Young Simpson julkaisi pamfletin, jossa anestesian käyttöä perusteltiin tästä kohdasta huolimatta kristinuskon mukaisena ja suotavana menetelmänä, ja suurin osa papistoa oli osoitetusti tämän pamfletin kanssa samaa mieltä. Silloin kun anestesian käyttöä vältettiin, tämä johtui uskonnollisista syistä vain yksittäisten potilaiden tapauksissa. Artikkelin kirjoittaja lopuksi toteaa, että merkittävämpi syy anestesian osittaiselle välttämiselle oli pelko sen tuntemattomista vaikutuksista synnytyksen kulkuun.

Fanaatikkojärjestöjen historia on osoittanut, että lupaus paratiisista on saanut ihmisiä tekemään järkyttäviäkin asioita. Siinä, että päätöksenteko perustuu todisteiden sijasta uskoon, piilee yhteiskunnalle suuria riskejä. Sama uskonto kuitenkin on inspiroinut tuhansia taideteoksia ja tieteellisiä havaintoja useiden vuosisatojen aikana.

Kirja osoittaa, että tieteellisellä edistyksellä on vakavampia vihollisia kuin uskonto. Nämä viholliset elävät nykyäänkin. Autokratia tukahduttaa kilpailukykyiset ideat estämällä niin sanotun "luovan tuhon" toimintaa, jossa parempi aina syrjäyttää toimimattomat. Korkean tasa-arvon maat ovat pärjänneet parhaiten myös Pisa-testeissä. Tutkimuksissa on myös todettu, että tasa-arvo, ei autokratia, on suorassa yhteydessä maan kilpailukykyyn. Nykyäänkin on valitettava määrä maita, joissa demokratiaan, ja sen mukana älyllisen pääoman tehokkaimpaan käyttöön, on vielä pitkä matka.

Anestesian asemassa esiintyy nykyään muun muassa geenimuunneltu ruoka. Pelko sen vaikutuksista terveyteen on sen verran suuri, että EU:n tasolla rajoitukset sen käyttöä koskien ovat valtavat. "Geeniruuan" rooli syntipukkina on yleistynyt niin, että siirtogeenisten ainesosien poissaoloa käytetään nykyään markkinointikikkana. Tämä siis huolimatta siitä, että markkinoilla on käytössä useita yhdisteitä, joiden pitkäaikaisia vaikutuksia ei yksinkertaisesti osata arvioida; huolimatta siitä, että geenimuunnellut lajikkeet toimivat osaratkaisuna nälkäongelmaan: niiden sadontuotto on tehokkaampaa, ne kestävät epäsuotuisia olosuhteita ja niiden ravintoarvo on maatiaislajikkeisiin verrattuna parempi.

Uudistusten pelko on osa ihmiskuntaa eikä siitä voi syyttää kirkkoa, poliitikoita tai ketään muuta. Se on ihmisen vaisto, josta hän evoluution kuluessa on saanut kilpailuetua. Samoin valtaetäisyys on piirre, joka eräissä kulttuureissa on säilyttänyt järjestystä vuosituhansia. Näitä ja muita tekijöitä on kuitenkin pakko tiedostaa niin yritysjohtamisessa, politiikassa kuten myös kulttuurissa ja tieteessä. Muussa tapauksessa ihmiskunnalta saattaa jäädä huomaamatta elintärkeitäkin mahdollisuuksia. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

http://www.lenr-forum.com/forum/news/index.php/New...

Uuden energian löytyminen on yksi esimerkki.
Uskomatonta, miten uutterasti aiheen tutkimusta on jarrutettu.

Käyttäjän DanielMalinen kuva
Daniel Malinen

Mutta ihmisen korvaaminen 100% robotilla kaikessa on taas järkevästi vastustettava asia, ei ole järkeä mennä itsetuhoon asti vaikka robottia kuvataankin päivitettynä ihmisenä. Teknologia on kuitenkin hyvärenki ja sen kuuluu pysyä esineenä ja työvälineenä.

Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Meritien löytyminen Amerikkaan rikastutti eurooppalaisia, mutta tuhosi intiaaniväestön. Amerikkalainen geeniruoka rikastuttaa amerikkalaisia suuryrityksiä, mutta mitä se tekee Euroopalle ja muille ? Litteä maa ja Jumalan luomat lajit saattaisivat olla kokonaisuuden kannalta parempi vaihtoehto.

Käyttäjän magi kuva
Marko Grönroos

Tieteen ja uskonnon väliset ristiriidat ovat varmastikin monimutkaisemmat kuin että niitä joko on tai ei ole. Ensinnäkin kannattaa erottaa uskonto ja uskonnolliset toimijat (ihmiset ja organisaatiot). Toimijat aina toimivat erilaisissa asiayhteyksissä, joissa ristiriitoja voi syntyä ja toisissa ei. Vaikka kiivas fundamentalisti osoittaisi äärimmäistä epätieteellisyyttä yhdessä aiheessa, toisessa aiheessa hän voi tehdä aivan hyvää tiedettä ja uskonnollisuus saattaa jopa motivoida siihen (ehkä esim. Newton). Sama pätee uskonnollisiin organisaatioihin ja auktoriteetteihin, minkä vaihtelun eri päitä Galilei ja Kopernikus saivat kokea.

Näihin ristiriitoihin liittyvät myös uskonnollisten toimijoiden poliittinen valta tiede- ja koulutuspolitiikkaan; mitä tiedettä tuetaan tai mitä edes saa tehdä, ja mitä kouluissa opetetaan. Näistä kysymyksistä on merkittäviä kiistoja tänäkin päivänä, ei vain menneitä vuosisatoina.

Erillinen ja syvempi kysymys on, onko uskonnollinen ajattelu itsessään perustavanlaatuisesti ristiriitaista tieteellisen ajattelun kanssa ja tämä on aika eri kysymys kuin edellämainitut käytännön kysymykset. Luottamus muinaisiin kirjoituksiin, dogmeihin, ilmoitukseen ja uskonnollisiin kokemuksiin vaikuttaa varsin antiteettiseltä tieteen yleisten periaatteiden kanssa.

Suurempia käytännön kysymyksiä voi löytyä siitä, miten uskonnollinen ajattelu vaikuttaa ihmiskunnan kehityksen suuntaan. Sikäli jos uskonnot ovat vain perustarpeiden tyydyttämiseksi luotuja konstruktioita, sulkeutuuko ihmiskunnan kehitys kehämäiseksi "onnellisuuden etsinnän" itsetarkoitukseksi vai suuntautuuko se ihmisyyden kehittymiseen joksikin uudeksi.

Käyttäjän AlexandraZakharova kuva
Alexandra Zakharova

Kiitos mielenkiintoisesta kommentista! Olen samaa mieltä, että uskonnon ja tieteen vuorovaikutus on monimutkaista, ja uskonnon vaikutukset ja tarkoituksetkin ovat loputtomia. Vaikka itse olen ateisti, minua ovat aina ihmetyttäneet sellaiset innokkaat uskonnon vastustajat kuin Richard Dawkins ja Christopher Hitchens.

Newtonin tapauksessa on myös mielenkiintoista, että hänen keksintönsä loivat pohjan käsitykselle, jonka mukaan jumalan läsnäoloa maailmankaikkeudessa ei tarvita. Tämähän on ihan loogista, koska Newtonin kuvaamat fysiikan lait saavat maailman toimimaan itsenäisesti, mutta itse Newtonhan oli vahvasti sitä mieltä, että jumala pitää huolta maailmankaikkeudesta sen luomisen jälkeenkin.

Voi olla sitä mieltä, että luottamus uskonnolliseen perintöön yhdistettynä nykytieteisiin aiheuttaa ihmiskunnalle kognitiivisen konfliktin. Tiede perustuu kaikkeen muuhun kuin uskoon. Uskonto perustuu nimenomaan uskoon ilman että vaatii todisteita. Martin Lutherkin on sanonut, että "reason is the devil's harlot." Tieteen rooli uskonnon palvelijattarena on rajattu. Mutta yhteiskunnassa tietenkin ylipäätänsä pystyy elämään sopusoinnissa niin paljon eri ulottuvuuksia, ettei ole mitään järkeä vastustaa kumpaakaan. Itsekkyys ja altruismi, epävarmuuden välttäminen ja suosiminen, tasa-arvoisuus ja hierarkia ovat myös yhteiskunnan ulottuvuuksien ääripäitä. Toiset kulttuurit ovat itsekkäitä, toiset yhteisökeskeisiä. Kaikkialla kuitenkin esiintyy vaihtelevuutta, ja sama ihminenkin voi olla molempia. Ja kuten mainitsit, uskonto voi sopia työkaluksi vaikkapa onnen saavuttamiselle, ja tietyissä kulttuureissa tietyissä olosuhteissa nimenomaan se, ei tiede, voi auttaa tätä kulttuuria selviämään. Keskusteleminen sen roolista ja erottelu (minkä tahansa) uskon ja faktojen välissä on kuitenkin demokratian etuus, josta on parasta pitää kiinni.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Myös tieteen nykykäsityksiä on nostettu suorastaan uskonnon asemaan. Seurattuani nyt useita vuosia tämän kylmäfuusio-uskonnon (hah!) kehittymistä, on usein Valtaapitävän tiedeyhteisön piiristä haluttu kommentoida nykyuskosta eriäviä väitteitä havaituista ilmiöstä vain olankohautuksella ja kertomuksella ettei tuollainen vaan voi olla mahdollista, koska teoriaa sille ei ole.

Voiko suurpankkien maailmantaloutta ohjaavaa toimintaa jo kutsua rahauskoksi? Eihän pankkien luoma rahakaan enää perustu mihinkään, ja on vain uskon asia.

Käyttäjän AlexandraZakharova kuva
Alexandra Zakharova

Kiitos mielenkiintoisesta esimerkistä! Mietinkin tässä, että edistystä usein hidastavat monet muutkin tekijät kuin perinteinen uskonto. Kapeamielisyyttä siis riittää paitsi kirkossa myös vaikkapa ydinfysiikassa ja rahoitusalalla. Kylmäfuusioala ei ole tosin läheskään tuttu minulle :)

Ja onhan siitä iät ja ajat jo puhuttu, että osakekurssien vaihtelu riippuu markkinoilla hallitsevasta mielitilasta, nimenomaan siitä uskosta siis. Toisaalta tutkimukset ovat tuoneet esille ns. joukkojen viisaus -ilmiön, jonka seurauksena osakekurssit heijastavat todellisuutta yllättävän hyvin! Aika jännittävä esimerkki löytyy vuodelta 1986 Challenger-avaruussukkulan tuhoutumisen jälkeen. Yhtiöistä, jotka osallistuivat Challengerin valmistamiseen, julkisia osakkeita oli neljällä. Näistä neljästä yhtiöstä eniten kärsi Morton Thiokol, joka oli valmistanut Challengerin apuraketin ja jonka osakearvo putosi ensimmäisen päivän aikana 12% (muilla yhtiöillä vain noin 3%). Pudotus jatkui seuraavinakin päivinä. 6 kuukauden päästä julkaistiin onnettomuustulkinnan tulokset, joissa todettiin, että syynä avaruussukkulan tuhoutumiselle oli apuraketin vika, syyllisenä siis oli nimenomaan Morton Thiokol. Markkinoilla syyllinen oli tiedossa jo seuraavana päivänä onnettomuudesta, vaikka se virallisesti paljastettiin vasta 6 kuukautta myöhemmin! Tästä ja muista esimerkeistä kertoo James Surowiecki kirjassaan Wisdom of Crowds.

Ei siis tarvitse olla aivan pessimistinen rahauskosta, sillä rahoitusmarkkinat toimivat tietyissä olosuhteissa yllättävänkin tehokkaasti. Tottakai sitten löytyy kuplia ja muitakin kriisejä, ns. joukkojen tyhmyyden esimerkkejä :) Viimeisimmässä kirjassaan Björn Wahlroos aika mielenkiintoisesti selittää, miten tällaiset kriisit eivät kuitenkaan todista markkinoiden tehottomuutta.

Käyttäjän erlandsalo kuva
Erland Salo

Mukavaa pohdintaa kaikki tynni, mutta asia-alue jäi peräti kapeaksi. Entäpä Neuvostoliitto tahi nykyvenäjä? Tai sitten Kiina. Olemmehan me kaikki saman maapalon lapsia emmekä jätä mitään pois.

Käyttäjän Jouni kuva
Jouni Tuomela

Kiinasta kerrotaan täällä:

http://www.e-catworld.com/2015/06/23/the-history-o...

"he History of Things to Come (Axil Axil)
Posted on June 23, 2015 by Frank Acland • 4 Comments

This comment was submitted by Axil Axil in this thread

It is true that the U.S. scientific community, government, patent office, U.S. based global oil and gas companies, and so on, have a very hostile attitude toward the goals and methods that Rossi has employed in the past and wants to employ in the future. His “too cheap to copy” strategy comes from the Chinese industrial method of market segment monopoly building. This method has been employed to make China the unchallenged manufacturer of solar cells and wind mills worldwide.

Industrial heat and Rossi are on the same page here. The purpose of both Cherokee LLC and Rossi is the cleanup of the pollution caused by fossil fuels. China is the top candidate for a clean out and restructuring of their energy sector. Industrial heat will partner with China in the manufacturing and sales effort of the E-Cat. China will build a city to manufacture the E-Cat. The head of the communist party can make things happen and overrule regulations. The U.S. on the other hand will get its attack dog, the NRC, to keep the E-Cat out of the U.S. and all the countries that the U.S. dominate. The resistance to LENR will not be easily reversed in the west. But during this time of adjustment to the reality of LENR, the E-Cat will dominate in China and over time China will become an unchallenged military, cultural, and commensa l world power.

The power for LENR to change the world is truly awesome. China will come to dominate in science and there will be a brain drain of the best and most open minded to China where a new era of science will flower. Chinese will become the global language and in the do course of time, China will colonize the outer solar system. The arrogant western science that had rejected Rossi will wither away and those who opposed Rossi will become unemployed as the great centers of learning move to the east. The relics of pompous certitude will eventually pass from the memory of science as a result of lingering spiritual and physical starvation. Stupidity is a cardinal intellectual sin and has a terrible price of retribution to be paid. The time of the judgement of civilizations is at hand. The U.S. and all those who advise her will pay a terrible price for their pride and arrogance.

Axil Axil"

Käyttäjän AlexandraZakharova kuva
Alexandra Zakharova

En halunnutkaan tehdä mitään kattavaa raporttia, heitin vain pari esimerkkiä :) Ja se on kylläkin totta, että autokraattisessa Neuvostoliitossa oli tuhansia lahjakkaita tieteilijöitä/kirjailijoita/Gagarin pääsi avaruuteen yms.. Ja että Kiina on maailman nopeimmin kasvava talous. Mutta samaan aikaan ainakin Neuvostoliitossa tuhansia lahjakkuuksia vainottiin, kun eivät sopineet systeemiin. Mm. Solzhenitsin, Bulgakov. Puhumattakaan siitä, kuinka moni lukeneistosta pakeni Neuvostoliiton ensimmäisinä vuosina länsimaihin (ja jälkikäteen katsottuna oikea päätöshän se oli).

Toimituksen poiminnat