Alexandra Zakharova Kirjatoukan havaintoja yhteiskunnasta

Kiitokseksi koe-eläimille

Tässä kuussa Euroopan unionin komissio hylkäsi kansalaisaloitteen eläinkokeiden kieltämisestä lääketieteellisissä tutkimuksissa. Kansalaisaloite julkaistiin otsikolla Stop Vivisection ja vetosi siihen, että teknologinen edistys tarjoaa muitakin työkaluja tutkimuksiin kuin eläinten käyttö. 

Suomessa eläinten käyttöä tutkimuksissa säädellään niin kansallisilla kuin EU:nkin säädöksillä, ja geenimuunneltujen eläinten käytöstä on Suomessa hyväksytty geenitekniikkalaki sekä valtioneuvoston asetus geenitekniikasta (Oulun yliopisto). Eläimiä saa käyttää tutkimuksissa vain silloin kun siihen on painavia syitä eikä muuta vaihtoehtoa ole. Eläimiä pitää myös käyttää mahdollisimman vähäinen määrä ja niille aiheuttaman kivun pitää myös olla mahdollisimman vähäinen. (Oulun yliopisto) Näin ollen eläinkokeiden ja geenitekniikan epäeettiset piirteet yritetään lieventää, mutta luonnonvaraisten eikä geenimuunneltujen eläinten käyttö ei ole kiellettyä kokonaan. Tiedotteessaan Komissio toteaa, että nykyinen lainsäädäntö ei sulje pois mahdollisuutta, että tulevaisuudessa eläinkokeista luovutaan kokonaan. Eläinkokeiden määrä onkin vähentynyt viime aikoina, mutta ne ovat vielä toistaiseksi tarpeellisia lääketieteellisissä tutkimuksissa. 

On ilman muuta harmillista kun eläimille joudutaan aiheuttamaan kärsimyksiä ihmisen hyvinvoinnin merkeissä. Tästä löytyy paljon arkisempiakin esimerkkejä kuin eläinkokeet. Teurastettavaksi kasvatettavat syöttöporsaat ja lehmät ovat oikeastaan aina olleet ihmisen varaosatehtaina, joissa varaosia ovat aminohapot ja muut ravintoaineet. Tiukinta eläinkokeiden vastustus on Italiassa, jossa hyväksytty laki saattaakin estää eläinten käytön lääketieteellisissä tutkimuksissa, mutta samaan aikaan Italia on turkistarhauksen tärkeimpiä ostajamaita.

Itse pidän luonnollisena, ettei laki kiellä eläinten, eikä geenimuunneltujenkaan eläinten käyttöä tutkimuksissa täysin. Muuntogeenisten eläinten avulla tutkitaan tauteja sekä perinnöllisiä ominaisuuksia ja kehitetään geenihoitomenetelmiä. Kuka tahansa meistä saattaa jossain vaiheessa joutua tilanteeseen, jolloin oma läheinen jää henkiin sellaisen hoitomenetelmän ansiosta, joka on kehitetty käyttämällä muuntogeenisiä eläimiä. Selviäminen ja huolehtiminen omista läheisistä on luonnollista, ja olisi outoa asettaa muut lajit oman itsensä eteen. Olen kuitenkin iloinen, että politiikot kiinnittävät huomiota eläinten kärsimysten vähentämiseen mahdollisuuksien mukaan.

Koe-eläinten kärsimykset eivät siis todellakaan ole jotain itsestään selvää. Koe-eläimillä on ollut äärettömän tärkeä rooli tieteen koko historian aikana eikä ihmiskunta olisi läheskään saavuttanut nykyistä tasoaan ilman niitä. Minussa koe-eläimet herättävät ikävää ja samaan aikaan kiitollisuutta ja kunnioitusta. Enkä ole tässä ainoa: Venäjän Novosibirskista jopa löytyy muistopatsas kaikkien koehiirien kunniaksi. Muistopatsaan hiiri neuloo DNA-kaksoisjuostetta (katso kuva täältä).

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän seppaeo kuva
Oskari Seppänen

Tämä oli hyvä kirjoitus, voin olla samaa mieltä. Hienoa nähdä jonkun tuovan asian puheenaiheeksi täällä, sillä esimerkiksi Italialaisten mielipide on itse tullut kokonaan sivuutettua. Toivoisin näin tärkeää asiaa käsiteltävän järjellä, eikä tunteella kuten politikoidessa on usein tapana.

Kysymykseksi voisi asettaa koe-eläinten luonnonmukaisempien elinolojen määrittelyn, kuten tuotantoeläinten kanssa on tehty.

Toimituksen poiminnat