*

Alexandra Zakharova Kirjatoukan havaintoja yhteiskunnasta

Painajainen tai ei, olemme kotoisin pullonkaulasta

Ruskeat tytöt -blogin kirjoittaja Koko Hubaran perinnöstä 50% on peräisin suomalaiselta naiselta ja 50% jemeninjuutalaiselta mieheltä. Mieheltä perityt geenit kuitenkin sattuvat tuottamaan pigmenttiä ja näkymään päältäpäin, toisin kuin naiselta perityt pigmenttiä tuottamattomat perintötekijät. Geenien periytymismekanismeja on ainakin lukiossa opiskeleville vuodesta vuoteen selitetty lyhyen bilsan kakkoskurssilla. Onko tämä yksinkertainen asia niin vaikea ymmärtää, vai meneekö jo lukiossa suurin osa ajasta opiskelun asemasta muiden tuomitsemiseen?

Hubaralta on lapsesta asti kysytty, mistä hän on oikeasti kotoisin, ja hänen puheessaan on kuviteltu aksenttia, vaikka hän puhuu suomea äidinkielenään. Hubara on syntynyt Vantaalla ja hänen äitinsä on suomalainen. Hänen isänsä on kuitenkin Israelista, joten ihan oikean suomalaisen status on poissa jonkun mielestä myös itse Hubaralta.

Geeneistä puheen ollessa tämä ei ole vielä siinä. Pigmentin määrä jokaisessa meistä tapaa vaihdella, mutta todellisuudessa keskivertoisen ihmisen genomi on 99,5 prosentin osalta täsmälleen samanlainen kuin kenen tahansa muun henkilön. 

Tässä ei ole vieläkään kaikki. Geenithän, jotka vastaavat proteiinien tuotosta ja vaikuttavat näin ollen yksilön olemukseen, ovat vain pieni osa koko genomista. Geenien ulkopuoliset alueet ihmisellä vievät perintöaineksesta 97 prosenttia: täältä löytyy sammuneita geenejä, toistojaksoja, joita hyödynnetään henkilötunnistuksessa, viruksista peräisin olevia emässarjoja, mutta ennen kaikkea DNA:ta jonka merkitys on tuntematonta. Siitä puolesta prosentista, mitä meidän keskenämme on eroa, suurin osa ei siis edes näy muualla kuin varsinaisessa DNA:ssa. Henkilötunnistusmenetelmä, joka perustuisi geeneihin, olisi tuhoon tuomittu. Me olemme kaikki keskenämme oikeasti todellakin samanlaisia, Martin Luther Kingistä Olli Immoseen.

Ihmislajin sisäinen vaihtelu on muihinkin lajeihin verrattuna säälittävän pieni. Ihminen on tallannut maapalloa suurin piirtein nykyisessä muodossaan noin 2 miljoonaa vuotta. Noin 70 000 vuotta sitten on kuitenkin tapahtunut katastrofi, jonka vaikutuksesta ihmisten määrä maailmassa putosi vain kymmeneen, ellei pariin tuhanteen. Väkiluku romahti ja alkoi sen jälkeen pikkuhiljaa kasvaa uudestaan, mutta luonto käytti vain sellaista perintöainesta, mitä oli jäljellä: sellaista, mitä oli tarjolla henkiin jääneellä muutamalla tuhannella yksilöllä. Tällaista ilmiötä kutsutaan pullonkaulailmiöksi, ja se lähes aina johtaa geenipoolin yksipuolistumiseen.

Olemme siis kaikki kotoisin siitä 70 000 vuotta vanhasta pullonkaulasta. Evoluutiolle 70 000 vuotta ei ole paljon, ei ainakaan silloin kun kyseessä on ihmisen kaltaiset hitaasti lisääntyvät, pitkään elävät otukset. Ihmisen kehitys ja selviäminen onkin perustunut suurimmalta osin kulttuuri-, ei biologiseen evoluutioon. Kulttuuri taas riippuu ympäristöstä eikä siitä, miltä näyttää ja mitä kaikkia proteiineja omista soluista löytyy.

Kuulostaa todellakin yllättävältä, että vaihtelu ihmisten välillä on paljon pienempi kuin vaikkapa siilien välillä: kaikki siilithän näyttävät samanlaiselta, mutta ihmiset eivät? Tähänkin vastaväitteeseen löytyy vastaus evoluutiosta. Ihmisten ollessa metsästäjiä-keräilijöitä oli elintärkeää osata luokitella vastaan tulevia lajeja omiin lokeroihin myrkytyksen tai saaliiksi joutumisen estämiseksi. Oli elintärkeää havaita, että nyt vastaan tulee tiikeri ja että tässä nyt kasvaa syötäviä marjoja. Miten kyseinen tiikeri eroaa lajitovereistaan oli tässä tapauksessa toissijaista. Tällaista ajattelua kutsutaan typologiseksi ajatteluksi. Ihmisten keskuudessa oli kuitenkin tärkeää yhteistyö, joten pakko oli muistaa, kuka on hyvä missäkin ja miten oman vaimon erottaa vieraasta (parisuhteen merkitys on jo ihan toinen puheenaihe). Myös muiden kädellisten, kuten reesusmakakien, on todettu luokittelevan muiden lajien edustajia typologisesti tunnistaen samalla lajitovereitaan yksilöinä. Kuitenkin reesusmakakin vietettyä aikaa vaikkapa sikojen seurassa rupesi se tunnistamaan myös sikoja erilaisina yksilöinä. (Humprhey, 1974, Species and Individuals in the perceptual world of monkeys)

Olemme siis kaikki samanlaisia. Geneettinen monipuolisuutemme on köyhä, lisäännymme hitaasti ja siksi olemme populaationa erittäin haavoittuvaisia ympäristömuutoksille. Mutta luonnonvalinnan myötä olemme oppineet havaitsemaan niitä pieniä eroavaisuuksia, mitä keskenämme esiintyy. Erilaiset kulttuuritaustat auttavat meitä huomaamaan ja miksei hyödyntämäänkin niitä eroavaisuuksia, toisin sanoen menestymään lajina tulevaisuudessakin. On väärin sanoa, että kaikki me Suomessa asuvat olemme yhtä suomalaisia. On myös väärin tähdätä siihen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (12 kommenttia)

mikael torppa

Painajainen tai ei tälle pullonkaulalle on olemassa nimikin - Nooan vedenpaisumus.

Geenitutkija Robert Carter on tutkinut monta vuotta dataa ihmisen geenikartoitusprojektista, ENCODE-projekti, the HapMap projekti, ja Tuhat genomia –projekti. Robert Carter sanoo että modernin geenitieteen data tukee nimenomaan Raamatullista mallia ihmisen historiasta.

Tässä alustus Carterin esittelemään Raamatulliseen malliin joka pohjautuu Jumalan sanaan ja modernin geenitieteen dataan.

"Suurimmalle osalle ihmisistä tulee yllätyksenä se valtava määrä todisteita siitä, että koko ihmisrotu polveutuu kahdesta ihmisestä vain muutama tuhat vuotta sitten (Aatami ja Eeva). Samoin yllätyksenä tulee se, että lähimenneisyydessä (tulvan aikoihin) tapahtui valtava väestön lukumäärän romahdus (pullonkaula), jonka jälkeen tapahtui yksi ainoa väestön hajaantuminen (Baabelin torni).

Ihmiset yllättyvät vieläkin enemmän siitä, että todistusaineisto on peräisin evoluutiotiedemiehiltä. Itse asiassa moderni tiede on kaivanut esiin valtavan todistuksen Raamatulliselle historialle. Tämä todistus on kaikkien nähtävissä, jos tietää minne katsoa!

Meidän näkökulmastamme tärkein paikka johon katsoa on y-kromosomi (joka on vain miehillä ja siirtyy suoraan isältä pojalle) ja mitokondriaalisessa dna:ssa (pieni dna-kehä, jonka lähes aina perimme ainoastaan äideiltä. Miehet eivät välitä sitä omille lapsilleen.) Nämä kaksi dna-palaa sisältävät hätkähdyttäviä tosiasioita menneisyydestämme.

Viimeisen vuosikymmenen aikana on kerätty kattava määrä sellaista tietoa, jonka avulla kykenemme vastaamaan kysymyksiin, joita emme voineet edes harkita aikaisemmin. Modernin geenitieteen työkalujen avulla voimme kysyä tiettyjä historiaan liittyviä kysymyksiä, koska geeneissämme on tieto siitä, mistä me tulemme ja kuinka päädyimme sinne missä nyt olemme. Työkalut ovat mahtavia." (Robert Carter)

Aatami ja Eeva sopivat todistusaineistoon - Aatami, Eeva ja Nooa vs. moderni geenitiede - http://www.sauluslahetys.com/uutiset.html?117

Käyttäjän juhanaturpeinen kuva
Juhana Turpeinen

Voi Torppa hyvinkin olla niin, että se porukka on peräisin kahdesta paikalle eksyneestä yksilöstä jotka sitten ovat lisääntyneet kovin, kunnes on tullut suuri tulva ja harventanut väkeä - esimerkiksi vaikka tsunami saarelle jonne ne kaksi ovat päässeet. Siitä on perimätiedon avulla saatu hieno tarina ja sitä kerrottu täysin tietämättöminä naapurisaaren porukasta ja muusta maailmasta. Lopulta sitten ihmisryhmien kohdattua kiva tarina on jatkunut ja vähitellen kulttuurinen evoluutio on liittänyt sen osaksi myöhempää tarinaa maailman synnystä uuden jumaluuden taustaksi. Tässä vaiheessa onneksi näiden eristyneiden ryhmien geenit ovat päässeet sekoittumaan ja se on varmastikin tehnyt hyvää ryhmien terveydelle kun sisäsiittoisuus on vähentynyt.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Kyllä Torpan geenit ovat todella vähissä, kun ne ovat Nooan tyttärissä ja tytärten humalaan juottamassa Nooassa.
Kyllä siinä on tarvittukin "taivaanpoikien"geenejä jalostamiseen.

Jaakko Häkkinen

Mikael hyvä! Sillä, että kaikki maailman miehet polveutuvat yhdestä kantaisästä ja kaikki maailman naiset yhdestä kantaäidistä, ei ole mitään todellista tekemistä Raamatun Aatamin ja Eevan kanssa - kyse on vain assosiaatioperäisistä nimilapuista.

Jokaisena aikana on elänyt paljon miehiä ja paljon naisia. Heillä kaikilla oli perimää useilta esivanhemmilta, samoin heidän jälkeläisillään. Vain suoran isä- (Y-DNA) ja äitilinjan (mtDNA) kohdalla voidaan määrittää tällainen yksittäinen esivanhempi, joka on kaikkien ihmisten yhteinen esi-isä tai esiäiti. Muun perimän osalta sen sijaan EI voida puhua vain yhdestä esi-isästä ja yhdestä esiäidistä.

Viljo Häggman

Muistaakseni juuri jostain luin että pullonkaulateoria ei pidäkään paikkaansa. Laiskuuttani en jaksa etsiä.
eiku
https://en.wikipedia.org/wiki/Population_bottleneck
sieltä kohta humans

Käyttäjän AlexandraZakharova kuva
Alexandra Zakharova

Hei Viljo, tämä on hyvin mahdollista. Kuten eräs biologi on sanonut, ei tieteilijöillä ole tässä käytettävänä kuin apinoita, luita ja geenejä. Blogin tieto perustuu lähinnä lukiobiologiaan.

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo

Evoluutiotutkijat taittoivat koko 1900-luvun ajan peistä siitä, kumpi hypoteesi ihmisen kehityksestä on oikea: tekstissäsi mainittu "ulos Afrikasta" -malli, jossa koko nykyinen ihmissuku polveutuu n. 70 000 vuotta sitten Afrikassa eläneestä populaatiosta, vaiko monialuehypoteesi, jonka mukaan eri maailman kolkkien ihmiset kehittyivät kyseisillä alueilla muinoin eläneistä pystyihmispopulaatioista.

Genetiikka on 2000-luvulle tultaessa paljastanut, että molemmat mallit ovat osaltaan oikeassa, kun mm. denisovanihmisen sekä neandertalinihmisen perimät saatiin luettua fossiilimateriaalista.

Eli nykyinen konsensusnäkemys on, että Itä-Afrikasta lähteneet ihmiset ovat uusille alueille levitessään tulleet kosketuksiin toisten ihmislajien (tai alalajien) kanssa ja saaneet näiden kanssa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Pohjois-Afrikassa ja Euroopassa perimä rikastui neandertalinihmisten geeneistä, Aasiassa denisovanihmisen ja jonkin tuntemattoman hominidin, ehkä Red Deer Cave -ihmisten geeneistä sekä Etelä- ja Länsi-Afrikassa jonkin tuntemattoman hominidin, kenties Homo sapiens rhodesiensis -ihmisen geeneistä.

Lisää aiheesta:
https://en.wikipedia.org/wiki/Archaic_human_admixt...
https://en.wikipedia.org/wiki/Mousterian
https://en.wikipedia.org/wiki/Denisovan

Käyttäjän AlexandraZakharova kuva
Alexandra Zakharova

Hei Teemu, "ulos Afrikasta" -teoriassa kyse on perustajavaikutuksesta, mikä on vähän eri asia kuin pullonkaulailmiö (josta siis puhuin). Niin neandertalinihmisissä kuin nykyihmisissä kyse on ihmissuvusta, ja kumpikin laji polveutuu Itä-Afrikasta. Neandertalinihmisten esi-isät kuitenkin muuttivat Euraasiaan nykyihmisten esi-isiä aikaisemmin. Mutta totta, että meissä löytyy neandertalinihmisten perimää. Opettajani kertoi jopa suorittaneensa perinnöllisyystestin, jonka mukaan hänellä olisi 2 (tjsp) prosenttia perimästä alun perin neandertalinihmisistä :)

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo

Ulos Afrikasta -malliin liittyy osaltaan perustajavaikutuksia sekä pullonkaulailmiöitä (ja paljon muita asioita), mutta se nyt ei oikeastaan suoranaisesti koskettanut viestiäni, sillä puhuin perimämme alkuperästä, en geneettisen variaation muutoksista matkan varrella.

Nostin neandertalinihmisen ja muiden ihmislajien osallistumisen perimämme muodostukseen tuodakseni esille sen faktan, että perintöaineksemme ei ole kokonaan lähtöisin Afrikassa pullonkaulailmiön kokeneesta populaatiosta. Olisin toki voinut mainita tästä edellisessä viestissä.

Näillä muilla ihmislajeilla (tai alalajeilla) on toki saattanut olla tuolloin n. 70 000 vuotta sitten omat pullonkaulansa, sillä H. sapiensin pullonkaulan Afrikassa aiheutti nykytietämyksen mukaan Toban supertulivuoren purkaus Indonesiassa, jolla oli globaali haitallinen vaikutus luontoon ja siten varmasti vaikeutti eri ihmislajien elämää maailman eri kolkissa.

Käyttäjän AlexandraZakharova kuva
Alexandra Zakharova Vastaus kommenttiin #8

Kyllä kyllä. Eli katsoit jokaista pystyihmispopulaatiota erikseen. Itsellä tämä ei ollut mielessä kirjoituksen aikana, sillä tuo Toban purkaus / Nooan vedenpaisumus / pullonkaulahan vaikutti muuallakin kuin Afrikassa. Tarkoitinkin siis "ihmistä suurin piirtein nykyisessä muodossaan" eli homo-sukua ylipäätään. Varmasti Afrikan pystyihmisten muutettua Euraasiaan ja pöllittyä Neandertalinihmisten sun muiden naisia tuli geneettinen muuntelu monipuolistettua - nykyihmisillä kuitenkin muuntelu on todella pieni verrattuna vaikka simpansseihin, tuli muiden naiset silloin pöllittyä tai ei :)

Käyttäjän teemuru kuva
Teemu Ruippo Vastaus kommenttiin #9

Tässä kohtaa lienee hyvä täsmentää että suomen kielen sana pystyihminen on siis yhtä kuin Homo erectus, laji joka alkoi leviämään ulos Afrikasta yli miljoona vuotta sitten mutta joka kuoli myöhemmin sukupuuttoon ilmeisesti jättämättä jälkeä nykyihmisen geenipooliin (ellei heidelberginihmistä lasketa erectuksen "soihdunkantajaksi"). Nykyihmisen leviäminen ulos Afrikasta tapahtui huomattavan paljon myöhemmin.

Lukion biologian tunnilla pystyihmisestä puhuttaessa kuului heti huudahdus "erektioihminen", ja mikäs siinä, erektio on hyvin tärkeää lajin säilymisen kannalta. Opettaja sitten täsmensi että pippelin lisäksi erectuksella oli pystyssä koko ruumis mikä auttoi sitä leviämään ulos Afrikasta.

H. erectuksesta kehittyi Afrikassa Heidelberginihminen (H. heidelebrgensis) joka puolestaan alkoi leviämään Afrikan sisällä ja Afrikasta ulos noin 600 000 vuotta sitten. Heidelberginihmisestä kehittyi Euroopassa / Lähi-idässä neandertalinihminen (H. neanderthalensis), Etelä-Siperiassa denisovanihminen, ja Afrikassa Homo rhodesiensis.

Neandertalinihmisen kohdalla mielenkiintoista on se, että ilmeisesti risteytymistä H. sapiensin kanssa tapahtui vain neandertaalimiesten ja sapiens-naisten välillä. Tämä tulkinta perustuu siihen, että äidin puolelta periytyvästä mitokondriaalisesta DNA:sta ei ole löytynyt viitteitä neandertalilaisten DNA:sta.

Tästä olen puolestaan itse johtanut sellaisen hauskan spekulaation, että Raamatussa mainitut Nephilimit, jotka syntyivät kun "Jumalan pojat" saivat lapsia ihmisen tytärten kanssa, olivatkin itse asiassa neandertaalimiesten ja sapiens-naisten lapsia. En ole kristitty, mutta uskon että Raamatussa on voinut säilyä kirjoitettua kieltä edeltävää esihistoriallista tietoa. Iskurepliikki "olemme Jumalan poikia" on voinut hyvinkin toimia ammoisina aikoina ja kompensoida rujoa ulkonäköä.

"The Nephilim were in the earth in those days, and also after that, when the sons of God came in unto the daughters of men, and they bore children to them; the same were the mighty men that were of old, the men of renown." (Genesis 6:4)

Käyttäjän AlexandraZakharova kuva
Alexandra Zakharova Vastaus kommenttiin #10

"Lukion biologian tunnilla pystyihmisestä puhuttaessa kuului heti huudahdus "erektioihminen", ja mikäs siinä, erektio on hyvin tärkeää lajin säilymisen kannalta. Opettaja sitten täsmensi että pippelin lisäksi erectuksella oli pystyssä koko ruumis mikä auttoi sitä leviämään ulos Afrikasta." - :D

Suosituimpien teorioiden mukaan niin nyky- kuin muut ihmiset ovat kyllä tietääkseni polveutuneet nimenomaan pystyihmisistä (mikä tekee sanasta enemmän kuin vain lajin: matelijakin oli joskus vain yksi laji), mutta kaikkihan on mahdollista, sillä todisteita on niukasti. Tämä ei ollutkaan oikeastaan blogin tarkoituksena, selvittää ihmisen evoluutiota, vaan todistaa että eroavaisuutemme ovat pieniä, mutta arvokkaita.

Tuosta mitokondriotutkimuksesta en tiennyt, tämä on hyvin mielenkiintoista.

Toimituksen poiminnat